Agatha Christie - Murha Mesopotamiassa

Olen vähän koukussa Poirot-sarjaan, jonka pääosassa on David Suchet. En ole lukenut montakaan Poirot-kirjaa, mutta kirjastossa haahuillessani päätin korjata tämän virheen. Mukaan tarttui Murha Mesopotamiassa

Murha Mesopotamiassa kerrotaan sairaanhoitaja Amy Leatheranin näkökulmasta. Hän on saapunut Irakiin arkeologi Leidnerin kutsusta pitämään huolen tämän vaimosta. Retkikuntaan kuuluvat myös komea herra Carey, Leidnerin pitkäaikainen ystävä neiti Johnson, pariskunta Mercado, hiljainen herra Emmott, hieman höpsö herra Coleman, epävarma herra Reiter, sekä isä Lavigny. Mukana ovat myös Leatherania suositellut tohtori Reilly ja tämän suorasanainen tytär Sheila. Murhan tapahtuessa näyttämölle astuvat myös kapteeni Maitland ja luonnollisesti Hercule Poirot, joka sattumalta on ohikulkumatkalla. 

Tein listan henkilöistä heti alkuun, sillä aina kun aloitan Christien kirjan olen hämmentynyt henkilögallerian laajuudesta. Eihän sitä porukkaa loppujen lopuksi niin paljon ollut, mutta alussa nimet, ammatit ja kansallisuudet tuppaavat mennä sekaisin. Listasta olikin paljon hyötyä. Tuttuun tapaansa Christie on rajoittanut alueen ja ihmismäärän, jolloin lukija saa itsekin yrittää päätellä murhaajan identiteettiä. Tässä tapauksessa murhapaikka on seurueen majoitusalue, josta ensimmäisillä sivuilla tarjotaan pohjapiirros. Tarinan taustalla on rouva Leidnerin synkkä menneisyys, johon liittyy epäonnistunut avioliitto ja uhkauskirjeet. Loppujen lopuksi mikään ei jälleen kerran ole sitä miltä näyttää.

Murha Mesopotamiassa piti minut otteessaan ihan viimeisille sivuille asti. Sen rakenne on tuttu: Ensin esitellään henkilöt, sitten tapahtuu murha, Poirot saapuu paikalle ja lopuksi kokoonnutaan tiettyyn tilaan, jossa kuullaan Poirot'n pähkäilyn tulos. Christietä lukiessa tietää mitä saa. Hänen dekkarinsa ovat hyvin hienostuneita ja sijoittuvat aikakauteen, joka kuuluu yhteen suosikeistani. Hän onnistuu lyhyessä ajassa (kirja on vain 279 sivua pitkä) esittelemään henkilöt ja saamaan lukijan pitämään/inhoamaan jokaista omalla tavallaan.

Christien kirjoissa on toki myös omat kliseensä ja välillä mysteerit ratkeavat minun silmissäni hieman liiankin helposti. Toisaalta, en ole yhtä viisas kuin Poirot pienine harmaine aivosoluineen. Christie tuntuu myös kirjoissaan käsittelevän myrskyisää elämäänsä, jossa aviomies petti ja jätti. Joka toinen tarina menee samalla kaavalla ja aina joko aviomies tai rakastajatar murhataan. Murha Mesopotamiassa taas sijoittuu arkeologisille kaivauksille koska Christien toinen aviomies oli arkeologi. Tämän huomioonottaen kirja sisältää yllättävän vähän nippelitietoa juuri tästä tieteenalasta.

Poirot'n rooli ei sivumääräisesti ole niin suuri, sillä kirjan pohjustusvaiheessa hän ei ole mukana ollenkaan. Sarjaa katsottuani olen muutenkin yllättynyt siitä miten vähän Poirot loppujen lopuksi pääsee esiintymään kirjojen sivuilla. Sen sijaan keskitytään murhenäytelmän henkilöihin. Yksityisetsivästä ei siis saa niinkään selkeää kuvaa vain yhden kirjan perusteella. Häntä kuvaillaan omalaatuiseksi, pieneksi ja pyöreäksi ja hänen päätään kananmunan muotoiseksi. Myös viiksiin kiinnitetään huomiota. Tv-sarjasta välittyvä itsekeskeisyys ja ystävällisyys eivät tulee esiin samassa laajuudessa kirjoissa.

Murha Mesopotamiassa on lukemisen arvoinen, kuten myös muut Poirot-kirjat. Ne ovat mukavan keveitä, mutta samalla ansaitusti klassikkoja. Tämän kirjan luettuani olen myös innokas näkemään kirjan filmatisoinnin, jonka pääosassa on (kukas muukaan kuin) David Suchet.

Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa (Murder in Mesopotamia), WSOY 2010, Suom. Eero Ahmavaara, 279 s. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

John Boyne - Poika raidallisessa pyjamassa

William Shakespeare - Hamlet

Paulo Coelho - Alkemisti